torstai 8. kesäkuuta 2017

Samasta padasta on loistava keittokirja pienten lasten perheille!

Noin. Otsikkokin sen jo kertoo, eli mielestäni Outi Väisäsen kirjoittama keittokirja Samasta padasta - Huippuhyvää kotiruokaa vauvalle ja itsellesi - (Readme.fi, 4., uusittu painosa, arvostelukappale) on aivan loistava kokoelma reseptejä, vinkkejä ja hauskoja kuvia, joista välittyy yhdessä syömisen ilo ja ruokien herkullisuus. Kuvat tähän varta vasten vauvaperheille suunnattuun keittokirjaan on ottanut Elvi Rista. Kirjan kuvat on piirtänyt Anna Salonen/ Mottowasabi.



Väisänen on kirjoittanut tämän kirjan, koska koki itse esikoisensa vauvavuoden aikana eräänlaisen ahaa-elämyksen, kun hän huomasi käyttävänsä kaiken ruuanlaittoaikansa vauvan soseiden kokkaamiseen ja syövänsä itse jotain einestä tai muuta pikaruokaa siinä sivussa. Hän halusi alkaa tehdä ruokaa, joka sopii sekä vauvalle että perheen ruokaa rakastaville aikuisille. Hän päätti hylätä höyrytys-soseutus -rumban ja ryhtyi tekemään vauvalle ruokia, joita halusi itsekin syödä. Aivan kirjan alkuun hän onkin laatinut Hyvän (vauva)ruuan manifestin, jossa hän esittelee ruokafilosofiansa. Ruuanlaitto ei saa viedä lapsiperheissä liian kauan aikaa, ruuasta olisi hyvä jäädä pakastettavaa ja sen pitää maistua kaikille.

Outi Väisäsen Hyvän (vauva)ruuan manifesti kirjassa Samasta padasta - Huippuhyvää kotiruokaa vauvalle ja itsellesi - (Readme.fi 2017)

Väisänen kertoo, että hän yllättyi siitä, kuinka paljon vauvakin pitää mausteista, kun hänelle annettiin mahdollisuus maistella kevyesti maustettuja ruokia. Samasta padasta -ohjeet onkin laadittu niin, että niihin on punaisella fontilla merkitty lisäyksiä, joita ruokiin voi tehdä, kun vauvan annos on otettu ensin syrjään. Osa punaisista lisäyksistä koskee yli vuoden ikäisiä vauvoja. Me esimerkiksi kokeilimme intialaisten minilammaspullien reseptiä, ja siinä punaisella oli merkitty kohdat, joissa ruokaa kehotettiin lisäämään chilihiutaleita ja korianteria.

Outi Väisänen: Samasta padasta - Huippuhyvää kotiruokaa vauvalle ja itsellesi - (Readme.fi 2017)

Kirja on laadittu muutenkin niin, että sitä on selkeä ja helppo käyttää. Aluksi esitellään sekä se, miten reseptejä kuuluu lukea että niissä käytetyt symbolit, jotka kertovat lukijalle nopeasti ja simppelisti, onko reseptin ruoka soseruoka, syödäänkö se paloina, sopiiko se sormiruokailijalle ja riittääkö siitä pakkaseen. Tietysti Väisänen muistuttelee myös, mitkä ruoka-aineet sopivat tietyin isäisille vauvoille ja mitä pitää välttää kokonaan. Selkeät listat kertovat, mitä ruokia kannattaa aina säilyttää keittiön kaapeissa, jääkaapissa ja mitkä mausteet kuuluvat maustehyllyn perusvarusteisiin. Reseptit on sitten jaettu pääraaka-aineensa ja/ tai "käyttötarkoituksensa" mukaan omiin lukuihin. Lukujen välistä löytyy sekä Ristan ihania, isoja valokuvia että lisää ruoka-tietoutta. Väisänen antaa muun muassa vinkkejä siitä, mitä kannattaa tehdä, kun vauva tai taapero ei suostu syömään ja pohtii, kannattaako opettaa vauva sormiruokailemaan.

Totesin, että reseptit ovat ilahduttavan monipuolisia. Pääruokien lisäksi niiden joukosta löytyy kivoja aamu- ja välipalaohjeita, juomareseptejä (muun muassa jääkahvi väsyneelle vanhemmalle), eikä vauvoille sopivia herkkujakaan ole unohdettu. Väisänen on esimerkiksi kehittänyt mainion vesimelonikakun ohjeen, jota voi hyödyntää vaikka vauvan yksivuotissyntymäpäivätarjoiluja loihtiessaan. Minun piti tehdä keskimmäisen lapsemme synttäreille kirjasta löytyvällä reseptillä mangohyydykekakkua, mutta harmikseni meidän kuouksemme vaikuttaa saavan oireita myös mangosta... (Niille, jotka eivät tiedä, voin kertoa, että hänellä epäillään suolistolla oireilevia allergioita). Kirjassa on runsaasti kasvisruokareseptejä, ja minäkin löydän sieltä paljon itselleni sopivia ruokia, vaikka ruokavalioni onkin imetysdieetin takia hyvin rajoitettu (ei maitoa, munaa, soijaa, kotimaisia viljoja, maissia, riisiä...).



Ehdimme testaamaan omien lasteni kanssa tuon edellä mainitsemani intialaisten lihapullien ohjeen lisäksi myös reseptin Mustat banaanit ja maapähkinöitä. Lapset pääsivä mukaan tekemään tätä aivan tajuttoman herkullista välipalaa ja koristelivat omat annoksensa maapähkinöillä ja kastikkeella. Voi nam! Myös lihapullaruoka sai meidän perheeltämme hyvät pisteet, ja varsinkin viisivuotias esikoinen pyysi saada lisää - kaksi kertaa!



Eräs allergisen vauvan äiti kysyi, kannattaako tätä kirjaa ostaa allergisen lapsen perheeseen. Kysymys on kinkkinen, sillä kyseessä ei kuitenkaan ole mikää "kaiketon" keittokirja. Minuakin rupesi inasti harmittamaan, että en voi tarjota kuopukselle oikein mitään kirjassa mainittuja ruokia. Vauvamme kun saa syödä tällä hetkellä vain noin kuutta eri ruoka-ainetta. Muulle perheelle reseptien ruuat kuitenkin sopivat loistavasti. Olen jo merkinnyt kirjan hiirenkorville, sillä aloin heti merkkailla niitä sivuja, joilta löytyy kokeilemisen arvoinen resepti!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti