perjantai 9. syyskuuta 2016

Lasten kuvakirja kännykkä- ja somekiusaamisesta

Kirjailija Jeanne Willis on yhdessä kuvittaja Tony Rossin kanssa tehnyt erittäin ajankohtaisen lastenkirjan, jonka totesin heti kättelyssä olevan oikein sovelias luettavaksi jopa alakoulussa oppitunnin osana. Kirja on siis nimeltään Pukkien pikku pila (Kustannus-Mäkelä Oy 2016, alkuteos Andersen press Ltd. 2016, saatu kustantajalta) ja se tarttuu ilmiöön, joka varsinkin monille pienten lasten kanssa työskenteleville on valitettavan tuttu eli kännykkä- ja somekiusaamiseen. Teoksen on suomeksi riimitellyt Raija Rintamäki.



Tarinan alussa Pukkisen Kili sattuu löytämään maajussin hukkaaman älypuhelimen. Sen sijaan, että Kili olisi palauttanut puhelimen, hän pitääkin sen itsellään. Kilin vilpillinen toiminta jatkuu kotona, kun hän piilottaa kännykän vanhemmiltaan tietäen, että näiden mielestä pieni Kili ei tarvitse vielä puhelinta.

Puhelinta pitää tietysti esitellä naapurin Vilpertille, jonka kanssa sitä ryhdytään testaamaan oikein urakalla kaikki puhelimen käyttöön liittyvät etikettisäännöt tyystin unohtaen. Kaksikko muun muassa räpsii kuvia kurresta (ilman lupaa), ottaa selfieitä, kuvaa salaa hieman yksinkertaista lehmää ja soittelee pilasoittoja kaikille niille tutuilleen, jonka puhelinnumerot muistavat ulkoa.

Jeanne Willis & Tony Ross: Pukkien pikku pila (Kustannus-Mäkelä Oy 2016)

Jeanne Willis & Tony Ross: Pukkien pikku pila (Kustannus-Mäkelä Oy 2016)

Pilailu muiden kustannuksella on kileistä varsin verratonta. Kun puhelimesta löytyy Trolli Peikkolan puhelinnumero, ei kaksikon riemulla ole rajoja. Kili ja Vilpertti päättävät kostaa peikolle, sillä tietäväthän he, että peikot ovat järjestään häijyjä: pikku pukkeja pistävät poskeensa. Ja niinpä Trolli Peikkolalle lähetetään herjaavia tekstiviestejä. Pikkupukkien riehakkuus kasvaa jokaisen lähetetyn herjausviestin jälkeen, eikä mene kauaa, kun Kili keksii mielestään mahtavan suunnitelman: Pikkupukit lähtevät ottamaan Trollin rumasta naamasta kuvaa, jonka he sitten aikovat ladata nettiin.

Jeanne Willis & Tony Ross: Pukkien pikku pila (Kustannus-Mäkelä Oy 2016)

Vaan kuinkas käykään? Trollin kotiluolalla vastassa onkin pieni, itkevä peikko, joka on kovasti järkyttynyt niistä kauheista viesteistä, joita joku kurja ja katala tyyppi on sille lähettänyt. "Mitkä hirviöt niitä voi lähettää?" tiedustelee nyyhkivä Trolli noloilta pukeilta. Ja niin joutuvat vuohenvintiöt myöntämään syyllisyytensä ja pyytämään ajattelemattomia sekä ilkeitä tekojaan anteeksi. Häpeilevät pikkupukit taitavat ymmärtää toimineensa puhelimen kanssa tökerösti, sillä he heittävät sen lopulta menemään.

Jeanne Willis & Tony Ross: Pukkien pikku pila (Kustannus-Mäkelä Oy 2016)

Pukkien pikku pila kuvaa onnistuneesti kaikkia niitä ikäviä lieveilmiöitä, joita lasten ja nuorten mobiililaitteiden käyttöön liittyy. Tämän kirjan äärellä voi hyvin pohtia kännykän käyttämiseen liittyviä hyviä tapoja, ennaltaehkäistä somekiusaamista ja jopa koettaa puuttua jo ilmenneeseen kiusaamiseen. Pieni Trolli on kerrassaan suloisen oloinen otus, joka varmasti herättää lukijoissa paljon sympatioita. Se saa toivottavasti kiusaajat ajattelemaan, miltä kiusatuista tuntuu. Tämä onkin kuvakirja, joka sopii itseasiassa parhaiten hieman vanhemmille pikkulapsille. Sellaisille, jotka ovat itse tutustuneet kännyköihin ja ymmärtävät siten paremmin, mistä kirjassa kerrotaan. Toki oma neljä ja puolivuotiaanikin ymmärsi, että tarina käsittelee kiusaamista, ja hän olikin kovasti pahoillaan Trollin puolesta. Moni kirjan nerokas koukku jäi häneltä kuitenkin vielä ymmärtämättä, koska hän ei itse käytä kännykkää, eikä siten esimerkiksi tunne selfieitä tai ymmärrä, mitä tarkoittaa toisten salakuvaaminen ja kuvien lataaminen nettiin.

Ainoa seikka, josta en niin kovasti innostunut, on Rossin kuvitustyyli. Se tuo hieman mieleeni Quentin Blaken kuvitustyylin, josta en ole koskaan kovasti pitänyt. Tiedän kuitenkin monta, jotka pitävät, joten nämä lienevät tälläisiä makukysymyksiä. Vaikka ei fanittaisikaan Rossin kuvitusta, kannattaa silti ehdottomasti tutustua Pukkien pikku pilaan, sillä tarina on mielestäni loistava!

8 kommenttia:

  1. Voi, ainakin tuo peikkotyttönen on ihqu ja surullinen.
    Hyvä pitää kirja mielessä, sillä yleensä melkein jokaisella oppilaalla on kännykkä mukana jo ensimmäisellä luokalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan totta Mai, kännykät ovat jo ekaluokkailaisilla ihan tavallisia kapineita. Ja kyllä niiden kanssa sitten välillä hölmöilläänkin...

      Poista
  2. Todella tärkeä aihe tällä kirjalla! Lapsilla on varmasti todella aikaisessa vaiheessa kännykät ja sometilit, ja sitä kautta kiusaaminen on aivan liian helppoa. :( Minua taas viehättää kuviesi perusteella kuvituskin, mutta pidänkin Quentin Blakemaisesta tyylistä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan nuo lukuisat sometilit mahdollistavat kiusaamisen aivan uudella tavalla - kun eivät vanhemmat ole edes välttämättä perillä, missä kaikissa ryhmissä lapsensa ovat ja mitä appseja käyttävät. Ja kuvituksesta: Arvasin, että senkin ystäviä löytyy! Onneksi lastenkirjoissa on tarjolla monenlaista tyyliä eri makuihin. :)

      Poista
  3. Tämä on hyvä kirja. Pidin yllättävän paljon. Ja oli hyvä tän kirjan kautta jutella vaikka selfiestä, joka meidänkin perhellä on ihan outo juttu mutta terminä hyvä tietää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Kirjat ovat mahtavia, kun niiden kautta voi opetella uusia käsitteitä ja asioita. :)

      Poista
  4. Mulla on vähän vielä kesken tämän kirjan prosessointi. Aihe on tärkeä ja tarinakin vetää hyvin, mutta tämä ei toistaiseksi ole oikien koskettanut mua henkilökohtaisesti, en siis ole jotenkin vielä iahastunut tähän. Pitää lukea läpi pari kertaa lisää ja katsoa, miten käy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jotkut kirjat nappaavat, toiset ei. Oma lapseni oli tämän kanssa hieman ihmeissää, mä taas innostuin, kun pystyin kuvittelemaan potentiaalin esim. just ekaluokkalaisten kanssa.

      Poista