Hämmentävä Ruma ankanpoikanen (Satupäivän haaste 2014)

Satupäivän kunniaksi Sininen keskitie -blogin Bleue aloitti satuhaasteen, johon liittyy myös arvonta, ja johon minäkin ehdin näin viimehetkillä osallistua. Jos kiinnostuit haasteesta (tai arvonnasta) käy kurkkaamassa sen säännöt täältä! Aikaa osallistua on puoleenyöhön saakka.


Vaikka tänään oli mitä parhain syyssää, ja me nautimme siitä perheen ja ystävien kanssa ulkoillen, talkoille ja herkutellen, ehdimme myös lueskella yhdessä esikoisen kanssa jokusen sadunkin. Hän itse halusi lukea tänään illalla jo vanhan tutun Kolme karhua sekä Tammen kultaiset kirjat -teossarjaan kuuluvan kirjan Minun kotini. Nämä ovat paljon luettuja kirjoja meillä, samoin myös ne kaksi Kristiina Louhen Tomppa-kirjaa, jotka ehdimme lukea jossain ulkoilun, pukemisen, syömisen, syöttämisen ja leikkimisen välissä.

Minä halusin kuitenkin satupäivän kunniaksi lukea jonkin esikoisellemme uuden kirjan, joka olisi kuitenkin oikein perinteinen, vanha satu. Kaivelin pehmeäkantisten kirjojeni kokoelmasta minun vanhan, tavutetun "Luen itse"-satukirjani Ruma ankanpoikanen.


Hmm... Tämä saattoi olla kyllä nyt virheliike, sillä en muistanutkaan, millainen kyseinen kirja tarkalleen oikein on. Tarinan kulun toki muistin, mutta en sitä, että kirjassa sätitään, vähätellään, karjutaan, hyljeksitään ja pilkataan rumaa ankanpoikasta näin paljon. Esikoinen ihmetteli silmät pyöreinä teoksen kuvia, joista nämä negatiiviset asiat tulivat varsin selvästi esiin. Tekstiäkin päädyin sensuroimaan sitä lukiessani. Jotenkin luulen, että tänä päivänä tästäkin sadusta olisi tehty jollain tavalla pehmeämpi versio. Mietinkin, että mitäköhän tuollainen vajaa kolmevuotias tästä kirjasta jää miettimään, kun ei tuollainen kiusaaminen ja erilaisuuden kokemus ole onneksi vielä hänelle tuttuja asoita...

Aika hurjaa - ainakin kaksi ja puolivuotiaan mielestä.
Sadut toki ovat vain satuja, mutta kyllä tästä varmasti saa paljon keskustelua aikaiseksi lapsen kuin lapsen kanssa. Mekin pohdimme yhdessä, miksi ankka oli ruma ja miksi se pelkäsi ihmisiä ja miksi sille oltiin vihaisia. Tätä voisin lukea vaikka oppialidenkin kanssa jollain ET:n tai uskonnon tunnilla...

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos käynnistäsi! Jätä ihmeessä kommentti, se ilahduttaa suuresti.